Rajajokiottelun muistelmia
Vuonna 2008 Rajajokiottelun täyttäessä 20 vuotta
Erik Nilsson, Hans Eliasson, Sune Jokiaho & Sune Karlander kirjoittivat muistoja otteluvuosilta.
Erik Nilsson, Hans Eliasson, Sune Jokiaho & Sune Karlander kirjoittivat muistoja otteluvuosilta.
Ensimmäisen Rajajokiottelun Ruotsin joukkue:
Brynolf Lövgren & Klinga, Håkan Gunnarfelt & Emil, Sune Karlander & Lili, Fredrik Schmith & Franros Cool Prominent Candy.
Brynolf Lövgren & Klinga, Håkan Gunnarfelt & Emil, Sune Karlander & Lili, Fredrik Schmith & Franros Cool Prominent Candy.
Ensimmäisen Rajajokiottelun Suomen joukkue:
Aarni Vaaraniemi, Keijo Ahokangas & Anu, Timo Tauriainen & Tervareitin Jana, Hägman & Aku.
Aarni Vaaraniemi, Keijo Ahokangas & Anu, Timo Tauriainen & Tervareitin Jana, Hägman & Aku.
Beaglen Rajajokiottelu täyttää syksyllä 20 vuotta. Juhlaottelu järjestetään Haaparannalla 4.10.2008. Norrbottenin Beagleklubi on nimennyt työryhmän, joka on saanut tehtäväksi valmistaa tapahtumaa. Ryhmän tulee muun ohella laatia kirjallinen muistelma tästä harvinaisesta rajan yli käytävästä kennelyhteistyöstä.
Vuonna 1988 ilmeni Kaakkois-Suomessa rabiestartuntaa kotieläimissä. Tästä seurasi rajan sulkeutuminen lähes kaikilta kotieläimiltä. Rajanylitys koirille vaikeutui ja vaati rokotuksen lisäksi verikokeesta laboratorionäytteen. Kenneltoiminta maittemme välillä katkesi. Beaglein maaottelu keskeytettiin.
Lapin ja Haaparannan koiraseurojen välillä heräsi keskustelu mahdollisista yhteisistä kokeista niin, että koetuomarit kulkisivat yli rajan. Kokeet voisi näin suorittaa koirien kotimaan maastoissa. Otteluitten järjestelyvastuu vaihtuisi vuosittain, Suomen tuomarit Ruotsiin ja päinvastoin seuravana vuonna.
Yhteyksien jälkeen järjestettiin kokous Lapin ja Norrbottenin beaglejohtojen kanssa. Siellä päätettiin ottelun aloittamisesta. Tapahtuman nimeksi tuli Rajajokiottelu-Gränsälvskampen. Ottelusäännöt kirjattiin, koeajettavaksi hyväksyttiin vain jänis. Karungin Erämiehet ottivat ottelun järjestysvastuun ja ylituomariksi nimettiin Aarni Vaaraniemi.
Kun tekee yhteenvetoa Rajajokiottelusta, tulee esille beaglein korkea taso molemmin puolin rajaa. Suomen koirat ovat enimmäkseen tuoneet iloa omistajilleen hankkien komeita pokaaleja palkintopöydältä. Kuitenkin otteluarvonkin vuoksi ovat Ruotsin beaglet varsinkin viime vuosina yltäneet tasaisiin otteluihin ja jopa voittoihin. Kolmena ensimmäisenä vuotena oli Västerbotteninkin beaglet mukana ottelussa. Pitkän matkan helpotukseksi kulki hyviä tuloksia ja käyttövaliotitteleitä mukana kotiin.
Ajokoirakerhot järjestivät myös otteluita yli rajan. Suomen ajokoirille järjestettiin pohjoismainen mestaruuskoe Haaparannan ja Tornion maastoihin. Useita koiratapahtumia alettiin järjestää eri puolilla Tornionjokilaaksoa.
Se on tunnettua, että beagle on mainiosti ajava koira vähillä hukilla. Rajajokiottelu osoittaa, että myös beagleväki omistaa samat kyvyt. Kun toisten koiraseurojen ottelutoiminta kuoli lastenkenkiin, niin beaglein ottelu on nyt toiminut aikuisikään ilman hukkia.
Etäisyydet yli rajan meneville koemaastoille on niin lyhyt, että soutuisella tuulella voi kuulla ajohaukun kaikuvan yli Tornionväylän. Maastot ovat samantyylisiä ja vaikeusasteet metsäteineen samaa luokkaa. Häiriöitä tapahtuu harvoin. Rajajokiottelun vuosina on yksi koira menehtynyt ja toinen loukkaantunut niin vaikeasti, että se piti lopettaa.
Alkuvuosina kokeet kestivät kaksi päivää molempien maiden sääntöjä noudattaen. Ruotsin koevuorolla muutettiin ottelu yksipäiväiseksi, koska kaksipäiväistä valiokoetta ei hyväksytty valiokelpoiseksi. Nyt ovat ottelut yksipäiväisiä, kun Suomenkin kokeet on muutettu yhdelle päivälle. Sääntömuutokset ovat lähentäneet maiden välisiä tulkintaeroavaisuuksia. Eroja on kuitenkin vielä paljon. Kun Suomen säännöt rankaisee yöjälkiherättelystä, niin Ruotsin sääntökirja suosii ajoon johtavaa määrätietoista herätyshaukuntaa. Suomen säännöt voi tulkita enempi kilpailusuunatuiksi kuin Ruotsin koesäännöt.
Valioarvon saaminen on Suomen beagleilla kivisemmän tien takana kuin mitä Ruotsin puolella koiralta vaaditaan. Suomen valioarvo on näin ollen arvokkaampi kuin Ruotsin vastaava titteli. Kokemus Rajajokiotteluista kuitenkin näyttää, että useat huippubeaglet ovat metsäpolulta palatessaan saapuneet keskuspaikalle ilman Ruotsin ykköstä. Ajokokeet ovat vaikeat ennustaa. Oli säännöt Suomen tai Ruotsin niin koiran tulee toimia vieraassa maastossa. Huonoa tuuria ei saa olla mukana.
Mitä Rajajokiottelu on sitten antanut? Kokeen arvostus ei ole taantunut, päinvastoin, sitä seurataan lisääntyvällä kiinnostuksella pohjoismaisissa beagleseuroissa. Beaglen kasvattajat ovat etelää ja Norjaa myöten saaneet jalostusneuvontaa kenneleilleen. Moni beaglenpennun kysyjä on ohjattu suositun kasvattajan luo metsäkaveria hakemaan. Beaglen järkevä jalostus on ollut se tärkein tavoite ja kulkenut punaisena lankana otteluvuodesta toiseen. Maaotteluhenki on tietysti tehnyt kokeen erittäin mieluisaksi.
Rajajokiottelu on hoidettu niin, että puheet vääryydestä tai virheellisistä tulkinnoista on eliminoitu. Kaikki 19 ottelua on viety läpi ilman protestia. On oltu iloisia hyvistä koetuloksista ja erottu hyvässä hengessä, kun palkinnot on jaettu. Suomen säännöt vaativat kahta tuomaria koetta varten. Siitä on apua, jos on huono kuuluvaisuus tai jos ajo karkaa kuulemattomiin pitkäksi ajaksi. Voutin tulee näin olleen hankkia 16 tuomaria otteluun. Yhteistyö suomenajokoiraseurojen kanssa helpottaa tuomarien hankintaa. Ruotsissa yritetään tulla toimeen yhdellä tuomarilla. Tutkan avulla pystyy useimmiten ajoa seuraamaan.
Pohjoisruotsin beaglein sukutaulut ovat voimakkaasti suomalaisverisiä. Myös etelämpänä Ruotsissa on jalostus ja pentujen hankinta Suomesta antanut onnistuneita tuloksia. Näin työmme on iloksemme johtanut toivottuun tulokseen. Moni meistä, jotka kokoonnuimme ensimmäiseen beagleotteluun ovat vielä mukana saappaat jaloissaan. Valokuvat ensivuosilta paljastaa, että ei niitä vuosia aivan näkymättä ole ohitettu.
Kun tulee kysymys vuosien mittaan ottelun puolesta tehdyistä työmääristä, niin työryhmä ei halua vetää esille ketään edelle toisia. Kuitenkin nostamme erityisesti hattua Suomen puolella voutina ja tuomarina toimineille Pertti Kärnälle ja Esko Sillanpäälle. Pertti on kasvattajana toimittanut useita pentuja yli rajaväylän, niin kuin kennelnimikin kertoo. Joppirajan Lili oli niistä ensimmäinen. Lili jätti jälkeensä neljä käyttövaliota, kaksi niistä tuli kaksoisvalioksi. Lilin jälkeläiset vauhdittavat nyt tämän vuosituhannen jäniksiä. Esko ja Ebba Sillanpää lahjoittivat ensimmäisen voittajamanttelin ottelulle vuonna 1994. Kyösti Kemppaisella on kenneltoiminnassa monta rautaa tulessa. Hän on ollut yksi niistä, joka toiminnallaan on koristanut palkintopöydän kiiltävillä pokaaleilla.
Rajajokiottelun alullepanijat toivoivat yhteistyön tulokseksi tervettä ja jalostuskelpoista jänistä ajavaa beaglesukua pohjoisiin alueisiin. Toivona on myös, että se työ mikä nyt on takanapäin saa jatkua jossakin muodossa. Toivomme, että tuleva sukupolvi metsästäjiä saa kuunnella kaikuvaa beaglenajoa metsästysystävällisessä tulevaisuudessa.
Kaksi koiraa on tähän mennessä nostanut voittajapytyt kahtena vuotena peräkkäin. 1997-1998 meni voitot Aramikselle, 2004-2005 onnistui Svarvets Lira samaan suoritukseen. Tommi Lohiniva ja Raimo Vastapuu ovat kahdella eri beaglella vieneet otteluvoitot. Tommi Hirvimetsän Sepillä ja Helmihaukun Nellalla. Raimon voittajakoirat olivat Kesman Laura ja Huuhkajan Jakke. Muutaman vuoden ajan noudatettiin ainutlaatuista pistelaskua Ruotsin kokeissa. Laskettiin yhteen kahden päivän ajoajat ja ansiopisteet. Korkeimmalle pisteille ylti Birktuns Tim ja Gröna Kärr Acke 275 pisteellä. Sääntöjenmukaisella laskutavalla tuli Kesman Laura Ruotsin käyttövalioksi 93:lla pisteellä. Yksipäiväisessä Ruotsin sääntökokeessa on Svarvets Lira saavuttanut korkeimman pistemäärän, 51. Useat voittajabeaglet ovat selvittäneet CACIT-vaatimuksen 48 pisteineen. Suomen säännöillä on parhaan tuloksen ajanut Agapeetus 95.34 p. Agapeetuksella oli erinomaiset ajo-ominaisuudet, joten pisteitä kertyi runsaasti. Hyvinä pistesaalistajina ruotsalaisista beagleista voi mainita Birktuns Maja, Molidens Tonny ja tietenkin Svarvets Lira. Kahdesti on ottelu voitettu nolla palkintosarakkeessa. 1991 Vidjemarks Donna oli ainoa, joka vesisateessa sai jäniksen liikkeelle. 2001 tämä toistui, voittajaksi julistettiin Kivikontin Visa.
Rajajokiottelu on saanut hyvin palstatilaa Koiramme-lehdessä. Saamme myös tulokset paikallisiin sanomalehtiin ja metsästyslehtiin. Suomen ja Ruotsin BEAGLEN saamme lähettämäämme tekstin mukaan ilman leikkauksia. Kiinnostus beaglejohtojen taholta ottelulle on selvästi kohentunut vuosien varrella. Yhteistyö ajokoira- ja dreeverijohtojen kanssa on kehittynyt myönteisesti. Maanomistajat ja metsästysseurat ovat myönteisiä toiminallemme. Koemaastojen hankinta on järjestyksessä. Erityisesti kiitämme koetuomareita, jotka vuosia peräkkäin maksutta antavat aikansa ja osaamisensa ottelulle. Tuomarit Oulun, Rovaniemen, Luleån ja Bodenin alueelta osoittavat tosiaan aitoa kennelhenkeä.
Norrbottenin Beagle on nyt myönteisessä nousussa. Uudet voimat ovat toiminnallaan virkistäneet seuraa.
Tällä muistelmalla kiitämme suomalaisia beagleystäviä antoisasta yhteistyöstä. Olemme tosiaan enimmäkseen istuen taputelleet käsiämme, kun edustajanne ovat puhdistaneet palkintopöydät. Tämä on kyllä ollut myös opetusta. Suomalaiset osaavat käyttäytyä arvokkaina voittajina.
Haaparanta 4. lokakuuta 2008
Erik Nilsson, Hans Eliasson, Sune Jokiaho & Sune Karlander
Vuonna 1988 ilmeni Kaakkois-Suomessa rabiestartuntaa kotieläimissä. Tästä seurasi rajan sulkeutuminen lähes kaikilta kotieläimiltä. Rajanylitys koirille vaikeutui ja vaati rokotuksen lisäksi verikokeesta laboratorionäytteen. Kenneltoiminta maittemme välillä katkesi. Beaglein maaottelu keskeytettiin.
Lapin ja Haaparannan koiraseurojen välillä heräsi keskustelu mahdollisista yhteisistä kokeista niin, että koetuomarit kulkisivat yli rajan. Kokeet voisi näin suorittaa koirien kotimaan maastoissa. Otteluitten järjestelyvastuu vaihtuisi vuosittain, Suomen tuomarit Ruotsiin ja päinvastoin seuravana vuonna.
Yhteyksien jälkeen järjestettiin kokous Lapin ja Norrbottenin beaglejohtojen kanssa. Siellä päätettiin ottelun aloittamisesta. Tapahtuman nimeksi tuli Rajajokiottelu-Gränsälvskampen. Ottelusäännöt kirjattiin, koeajettavaksi hyväksyttiin vain jänis. Karungin Erämiehet ottivat ottelun järjestysvastuun ja ylituomariksi nimettiin Aarni Vaaraniemi.
Kun tekee yhteenvetoa Rajajokiottelusta, tulee esille beaglein korkea taso molemmin puolin rajaa. Suomen koirat ovat enimmäkseen tuoneet iloa omistajilleen hankkien komeita pokaaleja palkintopöydältä. Kuitenkin otteluarvonkin vuoksi ovat Ruotsin beaglet varsinkin viime vuosina yltäneet tasaisiin otteluihin ja jopa voittoihin. Kolmena ensimmäisenä vuotena oli Västerbotteninkin beaglet mukana ottelussa. Pitkän matkan helpotukseksi kulki hyviä tuloksia ja käyttövaliotitteleitä mukana kotiin.
Ajokoirakerhot järjestivät myös otteluita yli rajan. Suomen ajokoirille järjestettiin pohjoismainen mestaruuskoe Haaparannan ja Tornion maastoihin. Useita koiratapahtumia alettiin järjestää eri puolilla Tornionjokilaaksoa.
Se on tunnettua, että beagle on mainiosti ajava koira vähillä hukilla. Rajajokiottelu osoittaa, että myös beagleväki omistaa samat kyvyt. Kun toisten koiraseurojen ottelutoiminta kuoli lastenkenkiin, niin beaglein ottelu on nyt toiminut aikuisikään ilman hukkia.
Etäisyydet yli rajan meneville koemaastoille on niin lyhyt, että soutuisella tuulella voi kuulla ajohaukun kaikuvan yli Tornionväylän. Maastot ovat samantyylisiä ja vaikeusasteet metsäteineen samaa luokkaa. Häiriöitä tapahtuu harvoin. Rajajokiottelun vuosina on yksi koira menehtynyt ja toinen loukkaantunut niin vaikeasti, että se piti lopettaa.
Alkuvuosina kokeet kestivät kaksi päivää molempien maiden sääntöjä noudattaen. Ruotsin koevuorolla muutettiin ottelu yksipäiväiseksi, koska kaksipäiväistä valiokoetta ei hyväksytty valiokelpoiseksi. Nyt ovat ottelut yksipäiväisiä, kun Suomenkin kokeet on muutettu yhdelle päivälle. Sääntömuutokset ovat lähentäneet maiden välisiä tulkintaeroavaisuuksia. Eroja on kuitenkin vielä paljon. Kun Suomen säännöt rankaisee yöjälkiherättelystä, niin Ruotsin sääntökirja suosii ajoon johtavaa määrätietoista herätyshaukuntaa. Suomen säännöt voi tulkita enempi kilpailusuunatuiksi kuin Ruotsin koesäännöt.
Valioarvon saaminen on Suomen beagleilla kivisemmän tien takana kuin mitä Ruotsin puolella koiralta vaaditaan. Suomen valioarvo on näin ollen arvokkaampi kuin Ruotsin vastaava titteli. Kokemus Rajajokiotteluista kuitenkin näyttää, että useat huippubeaglet ovat metsäpolulta palatessaan saapuneet keskuspaikalle ilman Ruotsin ykköstä. Ajokokeet ovat vaikeat ennustaa. Oli säännöt Suomen tai Ruotsin niin koiran tulee toimia vieraassa maastossa. Huonoa tuuria ei saa olla mukana.
Mitä Rajajokiottelu on sitten antanut? Kokeen arvostus ei ole taantunut, päinvastoin, sitä seurataan lisääntyvällä kiinnostuksella pohjoismaisissa beagleseuroissa. Beaglen kasvattajat ovat etelää ja Norjaa myöten saaneet jalostusneuvontaa kenneleilleen. Moni beaglenpennun kysyjä on ohjattu suositun kasvattajan luo metsäkaveria hakemaan. Beaglen järkevä jalostus on ollut se tärkein tavoite ja kulkenut punaisena lankana otteluvuodesta toiseen. Maaotteluhenki on tietysti tehnyt kokeen erittäin mieluisaksi.
Rajajokiottelu on hoidettu niin, että puheet vääryydestä tai virheellisistä tulkinnoista on eliminoitu. Kaikki 19 ottelua on viety läpi ilman protestia. On oltu iloisia hyvistä koetuloksista ja erottu hyvässä hengessä, kun palkinnot on jaettu. Suomen säännöt vaativat kahta tuomaria koetta varten. Siitä on apua, jos on huono kuuluvaisuus tai jos ajo karkaa kuulemattomiin pitkäksi ajaksi. Voutin tulee näin olleen hankkia 16 tuomaria otteluun. Yhteistyö suomenajokoiraseurojen kanssa helpottaa tuomarien hankintaa. Ruotsissa yritetään tulla toimeen yhdellä tuomarilla. Tutkan avulla pystyy useimmiten ajoa seuraamaan.
Pohjoisruotsin beaglein sukutaulut ovat voimakkaasti suomalaisverisiä. Myös etelämpänä Ruotsissa on jalostus ja pentujen hankinta Suomesta antanut onnistuneita tuloksia. Näin työmme on iloksemme johtanut toivottuun tulokseen. Moni meistä, jotka kokoonnuimme ensimmäiseen beagleotteluun ovat vielä mukana saappaat jaloissaan. Valokuvat ensivuosilta paljastaa, että ei niitä vuosia aivan näkymättä ole ohitettu.
Kun tulee kysymys vuosien mittaan ottelun puolesta tehdyistä työmääristä, niin työryhmä ei halua vetää esille ketään edelle toisia. Kuitenkin nostamme erityisesti hattua Suomen puolella voutina ja tuomarina toimineille Pertti Kärnälle ja Esko Sillanpäälle. Pertti on kasvattajana toimittanut useita pentuja yli rajaväylän, niin kuin kennelnimikin kertoo. Joppirajan Lili oli niistä ensimmäinen. Lili jätti jälkeensä neljä käyttövaliota, kaksi niistä tuli kaksoisvalioksi. Lilin jälkeläiset vauhdittavat nyt tämän vuosituhannen jäniksiä. Esko ja Ebba Sillanpää lahjoittivat ensimmäisen voittajamanttelin ottelulle vuonna 1994. Kyösti Kemppaisella on kenneltoiminnassa monta rautaa tulessa. Hän on ollut yksi niistä, joka toiminnallaan on koristanut palkintopöydän kiiltävillä pokaaleilla.
Rajajokiottelun alullepanijat toivoivat yhteistyön tulokseksi tervettä ja jalostuskelpoista jänistä ajavaa beaglesukua pohjoisiin alueisiin. Toivona on myös, että se työ mikä nyt on takanapäin saa jatkua jossakin muodossa. Toivomme, että tuleva sukupolvi metsästäjiä saa kuunnella kaikuvaa beaglenajoa metsästysystävällisessä tulevaisuudessa.
Kaksi koiraa on tähän mennessä nostanut voittajapytyt kahtena vuotena peräkkäin. 1997-1998 meni voitot Aramikselle, 2004-2005 onnistui Svarvets Lira samaan suoritukseen. Tommi Lohiniva ja Raimo Vastapuu ovat kahdella eri beaglella vieneet otteluvoitot. Tommi Hirvimetsän Sepillä ja Helmihaukun Nellalla. Raimon voittajakoirat olivat Kesman Laura ja Huuhkajan Jakke. Muutaman vuoden ajan noudatettiin ainutlaatuista pistelaskua Ruotsin kokeissa. Laskettiin yhteen kahden päivän ajoajat ja ansiopisteet. Korkeimmalle pisteille ylti Birktuns Tim ja Gröna Kärr Acke 275 pisteellä. Sääntöjenmukaisella laskutavalla tuli Kesman Laura Ruotsin käyttövalioksi 93:lla pisteellä. Yksipäiväisessä Ruotsin sääntökokeessa on Svarvets Lira saavuttanut korkeimman pistemäärän, 51. Useat voittajabeaglet ovat selvittäneet CACIT-vaatimuksen 48 pisteineen. Suomen säännöillä on parhaan tuloksen ajanut Agapeetus 95.34 p. Agapeetuksella oli erinomaiset ajo-ominaisuudet, joten pisteitä kertyi runsaasti. Hyvinä pistesaalistajina ruotsalaisista beagleista voi mainita Birktuns Maja, Molidens Tonny ja tietenkin Svarvets Lira. Kahdesti on ottelu voitettu nolla palkintosarakkeessa. 1991 Vidjemarks Donna oli ainoa, joka vesisateessa sai jäniksen liikkeelle. 2001 tämä toistui, voittajaksi julistettiin Kivikontin Visa.
Rajajokiottelu on saanut hyvin palstatilaa Koiramme-lehdessä. Saamme myös tulokset paikallisiin sanomalehtiin ja metsästyslehtiin. Suomen ja Ruotsin BEAGLEN saamme lähettämäämme tekstin mukaan ilman leikkauksia. Kiinnostus beaglejohtojen taholta ottelulle on selvästi kohentunut vuosien varrella. Yhteistyö ajokoira- ja dreeverijohtojen kanssa on kehittynyt myönteisesti. Maanomistajat ja metsästysseurat ovat myönteisiä toiminallemme. Koemaastojen hankinta on järjestyksessä. Erityisesti kiitämme koetuomareita, jotka vuosia peräkkäin maksutta antavat aikansa ja osaamisensa ottelulle. Tuomarit Oulun, Rovaniemen, Luleån ja Bodenin alueelta osoittavat tosiaan aitoa kennelhenkeä.
Norrbottenin Beagle on nyt myönteisessä nousussa. Uudet voimat ovat toiminnallaan virkistäneet seuraa.
Tällä muistelmalla kiitämme suomalaisia beagleystäviä antoisasta yhteistyöstä. Olemme tosiaan enimmäkseen istuen taputelleet käsiämme, kun edustajanne ovat puhdistaneet palkintopöydät. Tämä on kyllä ollut myös opetusta. Suomalaiset osaavat käyttäytyä arvokkaina voittajina.
Haaparanta 4. lokakuuta 2008
Erik Nilsson, Hans Eliasson, Sune Jokiaho & Sune Karlander